tiistai 4. syyskuuta 2012

Tsekkineitsyys menetetty

Noniin, this is it, elämäni ensimmäinen oikea blogi. Laitetaan homma pakettiin niillekkin jotka ei välttämättä vielä tiedä eli Meikä on Tsekeissä vaihdossa puoli vuotta.
Lauantaina oli lähtö iltakoneella eka Muncheniin, jossa pihinä ihmisenä sain odottaa 12 tuntia, koska en suostunut suoralla kalliilla lennolla lentämään. Joten mukavasti nukuin tunnin kerrallaan penkeillä tappavan ilmastoinnin huutaessa. Lentokentällä oli kaikenlaisia aktiviteetteja esimerkiksi savurenkaiden tekeminen venäläiselle perheelle, pienet lapset taputti ja faija näytti peukkua. Pitkän yön jälkeen lopulta pääsin koneeseen ja paukin Prahaan. Vaikka vaihtokohteeni on Praha, jatkoin matkaani junalla maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Brnoon kahden viikon kielikurssille. Vaikka ehdinkin olla Prahassa noin 15min ehti siinä ajassa mainiosti Burger Kingiin, joka on jokaisen suomalaisen nuoren miehen märkä päiväuni.

Ensimmäinen kohtaaminen paikallisten kanssa tapahtui heti junasta hypättyäni. Kuten tosi suomalainen iskin tupakaksi aseman edessä, tämän näki paikallinen katujen miekkonen ja sanoi minulle jotain tsekiksi, johon luonnollisesti vastasin etten puhu kieltä, se ei tätä katujen miekkosta estellyt vaan vaihtoin kielen sujuvasti englantiin ja pummasi röökin, jonka tietenkin sai. Siinä vaihdettiin ystävälliseen sävyyn muutamat lainit ja miekkonen kyseli kiinnostuneena kotimaatani, miksei katujen miekkoset Suomessakin voi olla noin kohteliaita.

Asemalta otin taksin hotellille johon kielikurssilaiset on majoitettu, taksissa soi mikäpä muukaan kuin AC/DC, soiteltiin vähän ilmarumpuja kuskin kanssa, hieno mies ja vielä hienompi tukka.

Hotellin 4. krs. on varattu pelkästään kielikurssilaisille. Huoneet ovat kahden hengen huoneita ja kylppäri ja vessa jaetaan naapurihuoneen kanssa. Matias on kämppikseni, mukava, hieman lihava ja huonoa englantia puhuva kaveri, mainio jamppa siis. Toisessa huoneessa asuu saksalainen ja italialainen, jotka hädin tuskin puhuu englantia. Yhteensä kielikurssilaisia taitaa olla noin 50 eniten Espanjasta ja Ranskasta, suomalaisia täällä on yht. 5.


Hypätään maanantaihin. Koulussahan opiskellaan Tsekin alkeita, minun nimeni on ja numeroita, peruskamaa siis. Onhan tää ihan ihmemesta ku ensimmäiset 15 minuuttia tunnista käytiin läpi kaikkia ohjelmavaihtoehtoja ja valittiin ilmaset annokset päivälliselle. Niin ja sanottakoon vielä, että tää kielikurssi ei ole mikään maailman kallein kurssi, jouduin pulittaa 75 euroa kahden viikon majoituksesta.


Jotenkin tuntuu tosi vaikeelta kirjottaa, ihan homolta tuntuu. Täällä on muuten yks homo mutta se ei tiedä et mä tiedän... hihihihih.... homo. Sit tääl on kans homon kuuma siis kelatkaa tääl on syyskyy ja tääl on 27 astettä lämmintä. Minähän suomalaisena en ottanut yksiäkään shortseja mukaan. Kuumuudesta tuli mieleen hikoilu ja hikoilusta eilinen. Tää on tän postauksen viimeinen juttu, joten ei hätää. Ystäväni Mikan sanoja lainaten, "No, hommahan meni näin:" Eli tulin tietenkin heti kipeeksi tänne saavuttuani. Päätin tutustua paikalliseen troppikulttuuriin ja paukin apteekkiin ja ostin kaiken maailman ihmepaketteja ja Tsekkiläiset flunssalääkkeet ei oo kyl alottelijoille. Napsin maanantaina Coldrex nimistä flunssalääkettä. Kuten sanoin täällä on aika lämmin ja meitsillä farkut ja t-paita. Mä hikoilen ihan normaalia määriä, mutta musta valu sitä hikeä aivan kokoajan, siis ei mitään järkeä kuinka paljon sitä tuli. Olin ihan rikki et nyt se alko, musta tuli todellinen Kikkoman. Kerroin muuan puolalaiselle lääketieteen opiskelijalle syömistäni pillereistä ja ne olivat hänelle tuttuja. Enhän mä mitään tuoteselostetta osaa lukea joten kiskoin nappeja menemään pitkin päivää. Ikäväkseni sain kuulla, että kyseisen lääkkeen sivuvaikutus on sairaalloinen hikoilu. Tähän lisätään vielä kuumuus ja se ettei täällä tuule ollenkaan ja mustat pillifarkut oli jälki erittäin kosteaa.


No niin, eiköhän tämä riitä tältä päivältä. Tossa parin tunnin päästä olis tarkotus tehdä jotain porukalla, jtn puistohommaa kaiketi. Laitetaan muutama kuva mestoilta vielä niin pääsee kunnolla tunnelmaan!

Pysykää linjoilla
-Seppomania












3 kommenttia:

  1. ootpa sä seppo komea tossa vikassa kuvassa <3

    VastaaPoista
  2. seppo.

    nyt-liittessä oli pari viikkoa sitten juttua suomalaisesta opiskelijasta Prahassa. Toivottavasti sulla ei elämä mene sellaiseen elämöintiin mitä sillä. Tässä linkki
    http://unelmanelamisblogi.blogspot.fi/

    Vähänkö ois siisti sellainen Molo Fashion -liike, mistä saisi erilaisia "iPhone-koteloita" keskijalalle!
    Niistä voisi tulla eräänlainen kilpailijatuoteryhmä nykyisille vaihtoehdoille, eli boxereille ja mänpäntseille.

    terv.
    pichu machonen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa olla aika tuttu kaveri toi Herra Unelmaneläjä ! :D

      Poista