Cowabungaaaaaaa!
Oon ollu maailman huonoin bloggari, tai oikeestaan en oo ollu bloggari, mutta nyt aion ryhdistäytyä tässä. Tässä superpostauksessa käydään läpi oikeastaan koko lokakuu, en kyllä hirveesti muista mitä oon tehny, mutta onneksi voin muistella kuvia selailemalla ja virkistää harmaata muistiani.
Oikeastaan lokakuun voi jakaa kolmeen eri tapahtumasektoriin:
1. Reissu Ostravaan
2. Rakas Äitini vieraili Prahassa
3. Kävin Lontoossa moikkaamassa lemmittyäni
Aloitetaan kahlaaminen!
Ostrava, tuo Tsekin Tasavallan harmaa persreikä, prahalaiset kutsuvat ostravalaisia ystävällisesti puolalaisiksi. Ostrava on tunnettu uskomattoman rumana tehdaskaupunkina ja kyllähän se oli aika jumalattoman lohduton mesta. Ystäväni Gerd oli lohduttoman kohtalon saattelemana joutunut vaihtoon Ostravaan, joten tosiystävänä päätin piristää häntä pienellä vierailulla. Prahan posse oli siellä sun täällä joten oli mukava karata kaupungista yksinään ja nähdä vanhaa ja vähän uuttakin naamaa ja uusia mestoja.
Idän tehdasihmeeseen pääsee näppärästi junalla, piletti makso sen vajaa 20e ja matka kesti sellaset 4h, kelpomatka. Lähdin matkaan perjantaina aamupäivästä ja mestoilla olin sitten iltapäivällä. Asemalta Gerdin asuntolaan, joka oli 20min bussimatkan päässä, Ostravassahan nuo välimatkat tuppaa olemaan melkoisia. Siinä sitten vähän safkaa huiviin ja lätkää kattoo. Vastakkain oli paikallinen HC Vitkovice Steel ja Prahan joku kakkosjengi. Kyllä Ostrava on sen verran kova tehdaskaupunki, että teräsfirma omistaa lätkäseuran. Mun ei tarvinnu miettiä kauaa ketä kannattaa, koska vaihtoehdot olivat HC Vitkovice Steel tai kuolema, joten valitsin teräslätkän. Sen verran vihasen olosta mörssäriä näky Ostravassa. Siis jengi oli kyl tosi eri näköstä ku täällä Prahassa, ne oli paljon tummempia ja niitä vitutti. Tummuus voi johtua siitä savun määrästä joka leijuu ympäri kaupunkia ja kyllä muaki vittuttais jos jengi sanois puolalaisiks. Menin kattoo lätkää Gerdin ja sen parin frendin kanssa. Meitsihän oli ainoa joka oli ennen käyny lätkämatsissa ja myös ainoa joka ties säännöt. Siinä selostin kovaa vauhtia sääntöjä ja huusin katsomon mukana. Mähän oon niitä kavereita, et jos jotain kannatetaan niin kannatetaan sit kunnolla. Huusiin siellä yhtä kovaa ku paikalliset fanit ja yhdessä kirottiin tuomaria KURVA PICA! Siinä Gerd kumppaineen eka vähän pelästy sitä huutamista, mutta parin bissen jälkeen huudettiin kaikki siellä kurkku suorana. Hieno matsi oli ja voitettiin 3-1 !!!
Mestana toimi Marley- niminen baari, joka ei kuulunut huhujen mukaan Keski-Euroopan suurimpaan baarikeskittymä Stodolniin, siellä o joku n. 50 baari yhellä pienellä kadulla, Ostravan Jershey Shore. Sinne koko Ostrava kerääntyy aina viikonloppuisin, erityisesti perjantaisin. Mutta me suunnattiin muualle. Marleyssä oli kyllä aika tykkimeno. Ihan hulluna live-settiä, oli räbää, hoppii, drumii ja basee, reggeatonia ja kaikkee usvasta musaa! Nautittiin siitä täysin siemauksin ja oli kyllä parhaimpia klubi-iltoja ikinä! Siitä viel istuu hetkeksi Cafe De La Ostravaan nauttimaan hyvästä musasta ja leppoisasta ilmapiiristä ennen untavaa.
Lauantaina käytiin vähän ostarilla pyörimässä. Hassuahan on se, että Ostravan keskusta on aivan kuollut, siellä ei ole Stodolni- baarikadun lisäksi mitään. Kaikki palvelut ja kaupat on laitettu uusiin jättiostareihin joita nousee maasta kun sieniä sateella, joten jos haluat nähdä paikallisia, täytyy mennä ostarille. Karolina ostarilla oli käynnissä OSTRAVA FASHION WEEK, huh huh mikä tapahtuma. Meidän onneksemme paineltiin ostarille juuri ennen Victoria Secrets- näytöstä, joten lauantaiaamu sai varsinaisen piristysruiskeen. Siinä vähän shoppausta ja uutta kenkää, ja tietty kuvaakin löytyy myöhempänä. Käytiin siinä juomassa Club Matet Cafe de la Ostravassa kun sisään paineli paikallisia fudishuligaaneja ja nehän ei oo mitään järjen jättiläisiä, varsinkaan täällä. Oltiin parvella ja juteltiin siellä yhden työntekijän kanssa ja se kerto et viime kerralla oli joutunu räiskimään pyssyllä kattoon et huligaanit lähti. Siellä alakerrassa ne jotain huusi ja morotteli Sieg Heiliä. Aikansa sitä kuunneltuaan kahvilan työntekijä tokas, että pitää mennä alakertaan pitää vahtia ja leppoisasti ilmoitti että "If somebody fucks with me, I'll shoot that mothafucker". Ah Ostrava, sä oot niin jännä paikka. No ei se sit ketää ampunu ja huligaanit rauhottu, mutta kyllä siellä vähän kuumotti, niitä ku oli se 15 ja nehän on ihan natseja koko kööri.
Iltapäivällä saapu Ostravaan myös virolainen Maria ja sen kaveri ja piti mennä ulos bailaa. Siinä suhattiin Stodolnia edestakaisin, mutta ei ihan lähteny, oli ollu niin huippubileet edellisenä iltana, varsinkin kun käytiin kurkkaa baareissa niin siellä oli vaan sammunutta sakkia sohvilla niin ei nostanu tunnelmaa hirveesti. Sunnuntaina jotain vaelleltiin ympäri Ostravaa ja käytiin tsiigaa vähän rugbya, koska Gerd o kova pelaa ja on käyny testaa jo paikallisessa joukkueessa. Ostravan jengi pesi Olomouchin jengillä lattiaa ja voitettiin krikettituloksin. Illalla painelin takaisin Prahaan. Ostrava on kyllä kokemisen arvoinen paikka, suosittelen!
Noniin siirrytään seuraavaan etappiin eli minä ja Äiti.
Luvassa oli siis 4 päivän tehovierailu ja nähtävyysekskursio. Nähtävyyksistä katsastimme: Kaarlen sillan, Prahan linnoituksen, Dancing Housen (sehän on sitte ihan paska). Sitten kävimme myös veneajelulla, mustavaloteatterissa, toi Divadlo Metron teatteri on sitten ihan susi. Siellä oli jotain puolvammasia saksalaisia, jotka nauro kaikelle. Siis se oli niin susi esitys ettei mitään rajaa. Tää valohomma on se ku o mustateatterisali ja sit sinne laitetaan ne hassut valot et valkonen on kirkasta ja värit näyttää hassulta. Sitte nää dorkat tsekit jotain siellä heiluu ja yrittää hauskuuttaa. Esitys oli lyhykäisyydessään joukko toisiinsa mitenkään liittyviä kohtauksia, joissa oli tätä ultraviolettivaloa. Sit siellä takana heiluu ne tyypit mustissa asuissa ja heiluttaa jotain hohtavia esineitä, näky esineet ja ne sukkahoususankarit. Eihän se niiden näyttelijöiden vika oo et se koko homma on yks haiseva pökäle, sitä ohjaajakaveria pitäs kurittaa niin loppuis tollasen paskan suoltaminen. No mutta se siitä. Käytiin äiteen kanssa myös ghetossa tai yritettiin. Paineltiin tossa punaista linjaa vikalle asemalle pohjoiseen. Odotin jotain asutusta, mutta kohtasinkin linja-autoaseman ja pellon. Siitä ne tsekit sitte otti viel dösän keskeltä peltoa ja paineli ghettoonsa, niin pitkälle en uskalla mennä. Käytiin siinä sitte kuitenkin laitakaupungin ostarilla vähän edustaa. Nauttittiin myös oluesta ja käytiinkin parina iltana eri pubeissa istuu ja kattoo vähän tsekkifudista, kova meno. Oli kyllä erittäin kivaa äitimuorin kanssa!
Ja sitten viimeisimpään tapahtumaan. Tulin siis takaisin Lontoosta tuossa muutama tunti sitten. Lähdin torstaiaamuna kohti Lontoota. Tyttöystäväni Nadja asuu siellä sen aikaa kun oon Tsekeissä opiskelemassa.
Lähdin Lontooseen kahta asiaa varten, shoppaamaan ja näkemään Nadjaa. Shoppaaminen ei sujunut niin hyvin kuin luulin ja koko Lontoohan oli täysin erilainen kaupunki kuin odotin. Odotin korkeaa, massiivista metropolikaupunkia. No onhan toi massiivinen ja metropoli, mutta täysin eri tavalla mitä luulin. Ja siellähän sataa muute koko ajan, sehän o iha hanurista. Ja sitte ne autot, vetelee väärällä puolella, mikä järki nyt siinä o. Ja sit eihän ne osaa paskaakaan puhua, ihme mongertamista puolet ajasta. Odotin tekeväni mittavia shoppauksia, mutta hieman petyin. Ei se kama mitä siellä oli myynnissä ollu niin spessuu ja hyvää mitä odotin, ihan ok kamaa, mutta ei ihan tarpeeks. Noista ostoksista pistelen sitten kuvaa vähän myöhemmin kun ehdin ottaa, mutta varsinkin Lontoon katukuvassa näkynyt maastokuvio tuli hoidettua kuntoon. Suurin pettymykseni oli Supremen kauppa, siis aivan susi. Siis niillähän on aivan törkeen siistejä kleduja ja varsinkin erittäin hienoja snäpäreitä. No. SIELLÄ KAUPASSAHAN EI OLLU YHTÄÄN SUPREME TPAITAA, JOTAIN VITU SPLITFIREn PAITOJA, JOSSA OL SUPREMEN HINTALAPPU WTF??!?!?! JA SITTEN EI OLLU SNÄPÄREITÄ, VAAN ONESIZEE, SIIS MIKÄ VITU KERAVA TOI LONTOO O. Huh huh ku meni niin nuppi jumiin siellä. No mutta onneksi pääsin vähän päästelemään höyryjä lemmittyni kanssa ja lopulta meni suu messingille. Mä vietin siis pari päivää Lontoossa, kävin Oxford Streetillä ja Sohossa shoppaa ja sitten peuhattiin peittojen välissä, erittäin onnistunut Lontoon vierailu siis. Oli aivan tajuttoman siistiä nähdä noin 2kk jälkeen, kun me ei olla hirveesti vietetty öitä erillään ennen tätä reissua niin oli kyl huippua nähdä. Onneksi nähdään tossa noin kuukauden päästä Prahassa, niin on vähän valoa senkin tunnelin päässä.
Oonhan mä jotain kouluakin täällä käyny, mutta ei siellä mitään mielenkiintoista tapahdu. Nyt yritän oikeasti ryhdistäytyä tässä bloggaamisessa, haluun itekki muistaa mitä ihmettä mä oon täällä tehny. Menee ohi koko reissu jos ei ota kuvia ja kirjota tapahtumia ylös!
Oon ollu maailman huonoin bloggari, tai oikeestaan en oo ollu bloggari, mutta nyt aion ryhdistäytyä tässä. Tässä superpostauksessa käydään läpi oikeastaan koko lokakuu, en kyllä hirveesti muista mitä oon tehny, mutta onneksi voin muistella kuvia selailemalla ja virkistää harmaata muistiani.
Oikeastaan lokakuun voi jakaa kolmeen eri tapahtumasektoriin:
1. Reissu Ostravaan
2. Rakas Äitini vieraili Prahassa
3. Kävin Lontoossa moikkaamassa lemmittyäni
Aloitetaan kahlaaminen!
Ostrava, tuo Tsekin Tasavallan harmaa persreikä, prahalaiset kutsuvat ostravalaisia ystävällisesti puolalaisiksi. Ostrava on tunnettu uskomattoman rumana tehdaskaupunkina ja kyllähän se oli aika jumalattoman lohduton mesta. Ystäväni Gerd oli lohduttoman kohtalon saattelemana joutunut vaihtoon Ostravaan, joten tosiystävänä päätin piristää häntä pienellä vierailulla. Prahan posse oli siellä sun täällä joten oli mukava karata kaupungista yksinään ja nähdä vanhaa ja vähän uuttakin naamaa ja uusia mestoja.
Idän tehdasihmeeseen pääsee näppärästi junalla, piletti makso sen vajaa 20e ja matka kesti sellaset 4h, kelpomatka. Lähdin matkaan perjantaina aamupäivästä ja mestoilla olin sitten iltapäivällä. Asemalta Gerdin asuntolaan, joka oli 20min bussimatkan päässä, Ostravassahan nuo välimatkat tuppaa olemaan melkoisia. Siinä sitten vähän safkaa huiviin ja lätkää kattoo. Vastakkain oli paikallinen HC Vitkovice Steel ja Prahan joku kakkosjengi. Kyllä Ostrava on sen verran kova tehdaskaupunki, että teräsfirma omistaa lätkäseuran. Mun ei tarvinnu miettiä kauaa ketä kannattaa, koska vaihtoehdot olivat HC Vitkovice Steel tai kuolema, joten valitsin teräslätkän. Sen verran vihasen olosta mörssäriä näky Ostravassa. Siis jengi oli kyl tosi eri näköstä ku täällä Prahassa, ne oli paljon tummempia ja niitä vitutti. Tummuus voi johtua siitä savun määrästä joka leijuu ympäri kaupunkia ja kyllä muaki vittuttais jos jengi sanois puolalaisiks. Menin kattoo lätkää Gerdin ja sen parin frendin kanssa. Meitsihän oli ainoa joka oli ennen käyny lätkämatsissa ja myös ainoa joka ties säännöt. Siinä selostin kovaa vauhtia sääntöjä ja huusin katsomon mukana. Mähän oon niitä kavereita, et jos jotain kannatetaan niin kannatetaan sit kunnolla. Huusiin siellä yhtä kovaa ku paikalliset fanit ja yhdessä kirottiin tuomaria KURVA PICA! Siinä Gerd kumppaineen eka vähän pelästy sitä huutamista, mutta parin bissen jälkeen huudettiin kaikki siellä kurkku suorana. Hieno matsi oli ja voitettiin 3-1 !!!
Lätkän jälkeen takasin kämpälle ja valmistautumaan JUNGLE WARFAREEN!
Mestana toimi Marley- niminen baari, joka ei kuulunut huhujen mukaan Keski-Euroopan suurimpaan baarikeskittymä Stodolniin, siellä o joku n. 50 baari yhellä pienellä kadulla, Ostravan Jershey Shore. Sinne koko Ostrava kerääntyy aina viikonloppuisin, erityisesti perjantaisin. Mutta me suunnattiin muualle. Marleyssä oli kyllä aika tykkimeno. Ihan hulluna live-settiä, oli räbää, hoppii, drumii ja basee, reggeatonia ja kaikkee usvasta musaa! Nautittiin siitä täysin siemauksin ja oli kyllä parhaimpia klubi-iltoja ikinä! Siitä viel istuu hetkeksi Cafe De La Ostravaan nauttimaan hyvästä musasta ja leppoisasta ilmapiiristä ennen untavaa.
Lauantaina käytiin vähän ostarilla pyörimässä. Hassuahan on se, että Ostravan keskusta on aivan kuollut, siellä ei ole Stodolni- baarikadun lisäksi mitään. Kaikki palvelut ja kaupat on laitettu uusiin jättiostareihin joita nousee maasta kun sieniä sateella, joten jos haluat nähdä paikallisia, täytyy mennä ostarille. Karolina ostarilla oli käynnissä OSTRAVA FASHION WEEK, huh huh mikä tapahtuma. Meidän onneksemme paineltiin ostarille juuri ennen Victoria Secrets- näytöstä, joten lauantaiaamu sai varsinaisen piristysruiskeen. Siinä vähän shoppausta ja uutta kenkää, ja tietty kuvaakin löytyy myöhempänä. Käytiin siinä juomassa Club Matet Cafe de la Ostravassa kun sisään paineli paikallisia fudishuligaaneja ja nehän ei oo mitään järjen jättiläisiä, varsinkaan täällä. Oltiin parvella ja juteltiin siellä yhden työntekijän kanssa ja se kerto et viime kerralla oli joutunu räiskimään pyssyllä kattoon et huligaanit lähti. Siellä alakerrassa ne jotain huusi ja morotteli Sieg Heiliä. Aikansa sitä kuunneltuaan kahvilan työntekijä tokas, että pitää mennä alakertaan pitää vahtia ja leppoisasti ilmoitti että "If somebody fucks with me, I'll shoot that mothafucker". Ah Ostrava, sä oot niin jännä paikka. No ei se sit ketää ampunu ja huligaanit rauhottu, mutta kyllä siellä vähän kuumotti, niitä ku oli se 15 ja nehän on ihan natseja koko kööri.
Iltapäivällä saapu Ostravaan myös virolainen Maria ja sen kaveri ja piti mennä ulos bailaa. Siinä suhattiin Stodolnia edestakaisin, mutta ei ihan lähteny, oli ollu niin huippubileet edellisenä iltana, varsinkin kun käytiin kurkkaa baareissa niin siellä oli vaan sammunutta sakkia sohvilla niin ei nostanu tunnelmaa hirveesti. Sunnuntaina jotain vaelleltiin ympäri Ostravaa ja käytiin tsiigaa vähän rugbya, koska Gerd o kova pelaa ja on käyny testaa jo paikallisessa joukkueessa. Ostravan jengi pesi Olomouchin jengillä lattiaa ja voitettiin krikettituloksin. Illalla painelin takaisin Prahaan. Ostrava on kyllä kokemisen arvoinen paikka, suosittelen!
Noniin siirrytään seuraavaan etappiin eli minä ja Äiti.
Luvassa oli siis 4 päivän tehovierailu ja nähtävyysekskursio. Nähtävyyksistä katsastimme: Kaarlen sillan, Prahan linnoituksen, Dancing Housen (sehän on sitte ihan paska). Sitten kävimme myös veneajelulla, mustavaloteatterissa, toi Divadlo Metron teatteri on sitten ihan susi. Siellä oli jotain puolvammasia saksalaisia, jotka nauro kaikelle. Siis se oli niin susi esitys ettei mitään rajaa. Tää valohomma on se ku o mustateatterisali ja sit sinne laitetaan ne hassut valot et valkonen on kirkasta ja värit näyttää hassulta. Sitte nää dorkat tsekit jotain siellä heiluu ja yrittää hauskuuttaa. Esitys oli lyhykäisyydessään joukko toisiinsa mitenkään liittyviä kohtauksia, joissa oli tätä ultraviolettivaloa. Sit siellä takana heiluu ne tyypit mustissa asuissa ja heiluttaa jotain hohtavia esineitä, näky esineet ja ne sukkahoususankarit. Eihän se niiden näyttelijöiden vika oo et se koko homma on yks haiseva pökäle, sitä ohjaajakaveria pitäs kurittaa niin loppuis tollasen paskan suoltaminen. No mutta se siitä. Käytiin äiteen kanssa myös ghetossa tai yritettiin. Paineltiin tossa punaista linjaa vikalle asemalle pohjoiseen. Odotin jotain asutusta, mutta kohtasinkin linja-autoaseman ja pellon. Siitä ne tsekit sitte otti viel dösän keskeltä peltoa ja paineli ghettoonsa, niin pitkälle en uskalla mennä. Käytiin siinä sitte kuitenkin laitakaupungin ostarilla vähän edustaa. Nauttittiin myös oluesta ja käytiinkin parina iltana eri pubeissa istuu ja kattoo vähän tsekkifudista, kova meno. Oli kyllä erittäin kivaa äitimuorin kanssa!
Ja sitten viimeisimpään tapahtumaan. Tulin siis takaisin Lontoosta tuossa muutama tunti sitten. Lähdin torstaiaamuna kohti Lontoota. Tyttöystäväni Nadja asuu siellä sen aikaa kun oon Tsekeissä opiskelemassa.
Lähdin Lontooseen kahta asiaa varten, shoppaamaan ja näkemään Nadjaa. Shoppaaminen ei sujunut niin hyvin kuin luulin ja koko Lontoohan oli täysin erilainen kaupunki kuin odotin. Odotin korkeaa, massiivista metropolikaupunkia. No onhan toi massiivinen ja metropoli, mutta täysin eri tavalla mitä luulin. Ja siellähän sataa muute koko ajan, sehän o iha hanurista. Ja sitte ne autot, vetelee väärällä puolella, mikä järki nyt siinä o. Ja sit eihän ne osaa paskaakaan puhua, ihme mongertamista puolet ajasta. Odotin tekeväni mittavia shoppauksia, mutta hieman petyin. Ei se kama mitä siellä oli myynnissä ollu niin spessuu ja hyvää mitä odotin, ihan ok kamaa, mutta ei ihan tarpeeks. Noista ostoksista pistelen sitten kuvaa vähän myöhemmin kun ehdin ottaa, mutta varsinkin Lontoon katukuvassa näkynyt maastokuvio tuli hoidettua kuntoon. Suurin pettymykseni oli Supremen kauppa, siis aivan susi. Siis niillähän on aivan törkeen siistejä kleduja ja varsinkin erittäin hienoja snäpäreitä. No. SIELLÄ KAUPASSAHAN EI OLLU YHTÄÄN SUPREME TPAITAA, JOTAIN VITU SPLITFIREn PAITOJA, JOSSA OL SUPREMEN HINTALAPPU WTF??!?!?! JA SITTEN EI OLLU SNÄPÄREITÄ, VAAN ONESIZEE, SIIS MIKÄ VITU KERAVA TOI LONTOO O. Huh huh ku meni niin nuppi jumiin siellä. No mutta onneksi pääsin vähän päästelemään höyryjä lemmittyni kanssa ja lopulta meni suu messingille. Mä vietin siis pari päivää Lontoossa, kävin Oxford Streetillä ja Sohossa shoppaa ja sitten peuhattiin peittojen välissä, erittäin onnistunut Lontoon vierailu siis. Oli aivan tajuttoman siistiä nähdä noin 2kk jälkeen, kun me ei olla hirveesti vietetty öitä erillään ennen tätä reissua niin oli kyl huippua nähdä. Onneksi nähdään tossa noin kuukauden päästä Prahassa, niin on vähän valoa senkin tunnelin päässä.
Oonhan mä jotain kouluakin täällä käyny, mutta ei siellä mitään mielenkiintoista tapahdu. Nyt yritän oikeasti ryhdistäytyä tässä bloggaamisessa, haluun itekki muistaa mitä ihmettä mä oon täällä tehny. Menee ohi koko reissu jos ei ota kuvia ja kirjota tapahtumia ylös!
 |
| Edellisessä postauksessa mainutta wokki, hyvää oli! |
 |
| Paikallinen viini-kilju-sima. |
 |
| Vltava |
 |
| Joku mesta |
 |
| Freshii Carharttii: t-paita, longsleeve, swetari ja kylkiäisenä pyyhe. |
 |
| Matkalla Ostravaan |
 |
| Hockey Arena |
 |
| VITKOVICE STEEL! |
 |
| Jungle Warfare @ Marley, Ostrava. |
 |
| Toi hylätty tehdas o iha keskustassa, järee mesta. |
 |
| Kyllä, et näy väärin. Ostin DCn kengät. Tähän pieni huomio. Itsehän en ole kyseisen merkin ystävä, mutta nyt olivat osanneet tehdä sen verran hienot popot, että piti poistaa! |
 |
| Cafe de la Ostrava |
 |
| Lauantai-illan huumaa |
 |
| Rugbya |
 |
| Prahan linnan holleilla |
 |
| John Lennon Wall, ei liity mitenkään mihinkään. |
 |
| Lemmen lukkoi |
 |
| Hervoton vauva |
 |
| Joka tasatunti tohon Astronomisen kellon, Orjoj eteen kerääntyy sakkii ottaa kuvia siitä suotanan kellosta ku se jotain liikkuu ja jotain skeidaa. Protestoin ja otin kuvan yleisöstä. |
 |
| Halloween aiheisia torttuja |
 |
| Sightseeing in London |
